- Reset +

"Suomi kulkee nyt Viron perässä", Helsingin Sanomat

30.11.2013

Tuomas Peltomäki

Mitä teknologisemmaksi maailma muuttuu, sitä tarkemmin kannattaa kuunnella Viron presidenttiä Toomas Hendrik Ilvestä. Hän pitää vakoilukohua tekopyhänä ja ehdottaa Suomelle paria uutta lakiakin.

Toomas Hendrik Ilveksen mukaan tärkeitä asioita ei ole koskaan puhuttu siellä, missä puhelimia voidaan kuunnella.

Arvoisa Nokian entinen kotimaa. Mitä juhlallisimmin toivotamme teidät tervetulleiksi meille tänne Viroon ottamaan oppia ja ohjausta modernista länsimaisesta yhteiskunnasta. Tervetuloa.

Jotain tämänsuuntaista Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves voisi halutessaan lausua suomalaisille nyt, kun asetelmat eteläisen pikkuveljen suhteen ovat keikahtaneet nurin niskoin. Kuluneella viikolla julkistettiin kattavat suunnitelmat siitä, miten Suomi ottaa käyttöön Virossa kehitetyn X-Roadin. Tämän tiedon valtaväylän varaan rakennetaan tulevaisuuden kannalta kriittinen tietoinfrastruktuuri.

Mutta ei. Ilves on valtionpäämieheksi suustaan epätavallisen suora, mutta ei epäkohtelias eikä töykeä.

"Suomi ja Nokia toimivat meille esimerkkinä siitä, miten tietoteknologia ja kehitys kulkevat käsi kädessä", hän kehuu leveällä newjerseyläisenglannillaan.

"Että se olisi suunta, jota köyhäkin maa saattoi edetä nopeasti."

Ilves ei edes yritä ottaa itselleen kunniaa siitä, että maa on noussut modernin yhteiskunnan mallimaaksi. Hän vain sattuu olemaan kenties ainoa valtionpäämies, joka kiertää maailman estradeja puhumassa sujuvaa nörttiä.

Hän tuntee salausstandardit ("RSA 2048:aan pohjautuva salaus on paljon turvallisempi kuin uskotaan"), tietoinfrastruktuurin ("Yhteiskuntamme ovat täysin riippuvaisia turvallisesta SCADA:sta") ja twiittaa ahkerasti.

Ilveksellä, 59, on läpi elämänsä ollut tiivis suhde Yhdysvaltoihin. Hän opiskeli samassa yliopistossa kuin Barack Obama ja oli maan kansalainenkin vielä 39-vuotiaaksi asti.

Hyviä suhteita – ja miksei myös sujuvaa koodikielentaitoa – lienee kiittäminen siitä, että sotilasliitto Naton kyberturvallisuuskeskus avattiin 2008 juuri Tallinnaan. Pääsyy oli silti vuotta aiemmassa pronssisoturikiistassa, jonka yhteydessä Viron verkkoon hyökättiin aktiivisesti. Se oli Virolle – ja Ilvekselle itselleen – uhkaava käännekohta.

Näistä lähtökohdista on ymmärrettävää, että Ilves tuntuu pitävän Edward Snowdenin vuotamia Yhdysvaltain turvallisuusvirasto NSA:ta kritisoivia paljastuksia liioiteltuina, jos ei hölynpölynä.

"Lehtiä lukemalla on syntynyt kuva, että teknologiaa ymmärtämättömät ihmiset luulevat NSA:n lukevan kaikkien sähköpostia. Ei se lue", Ilves sanoo adjutanttiensa ympäröimänä helsinkiläisen hotellin aulakahvilassa.

"He pystyvät löytämään yhteyksiä ihmisten välillä. Jos uhkana on, että lapseni räjäytetään bussissa, ei minua haittaa, jos he [NSA] pystyvät yhdistämään terroristin tähän henkilöön, joka yhdistetään tuohon henkilöön, joka tuntee henkilön, joka on Helsingin liikenneinsinööri."

Mikä tahansa maa, jossa on tarpeeksi asukkaita, pystyy samaan. "Mikä on tarpeeksi, ehkä kymmenen, ehkä viisikymmentä miljoonaa? Varmasti maa, jolla on 82 miljoonaa asukasta, pystyy tähän."

Ilves viittaa Saksaan, jonka koko johto pillastui suurieleisesti vuotojen paljastettua Yhdysvaltain vakoilleen Angela Merkelin puhelinta.

"Viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan, vaikka puhelin olisi vain sellainen jättimäinen vanha nokialainen, se laitettiin tärkeiden asioiden ajaksi pois ja laatikkoon."

"Tiedän, että kaikkea, mitä tähän juuri nyt sanotaan, voidaan kuunnella", Ilves kumartuu puhumaan nenä kiinni haastattelun nauhurina toimivaan älypuhelimeen.

"Se että asia on nyt vahvistettu – no, sitten se on vahvistettu", Ilves kohauttaa olkiaan.

Ilveksen viesti on, että tärkeitä asioita ei ole koskaan puhuttu siellä, missä on puhelimia kuunneltavana tai sähköpostia urkittavana. Eikä niin tehdä nytkään.

Ilvestä silminnähden harmittaa – sitä hän ilmaisee hersyvällä naurulla – se, miten EU-maissa on ylireagoitu USA:n vakoiluun samalla, kun esimerkiksi Saksa on mainostanut tarvitsevansa ihmisiä, jotka pystyvät samaan.

"Kutsun sitä Olof Palme -koulukunnan ihmisoikeuskäsitykseksi. Se tarkoittaa sitä, että ihmisoikeusrikkomus on sitä painavampi mitä kauempana Tukholmasta se tapahtuu. Virolaisia raahataan Siperian vankileireille, mutta vasta jos USA sekaantuu Chilen asioihin, sitten tulee ääntä!"

Haastattelun käännyttyä kohti EU:n napamaiden arvostelua alkaa Ilveksen esikunta liikuskella hermostuneesti. Aikaa olisi vielä ehkä yhdelle kysymykselle.

Onko siis jotain, mitä entinen pikkuveli voisi ystävällisesti neuvoa? Miten kohti tulevaisuutta? Ilves empii toisten neuvomista, mutta heltyy lopulta.

"No okei. On kaksi lakia, jotka ovat olennaisia toimivan tietoyhteiskunnan kannalta. Ensimmäinen on se, että kansalaisen täytyy omistaa oma datansa."

Ilveksen mukaan tämä kasvattaisi luottamusta tietoyhteiskuntaan. Kansalainen voisi itse päättää, kuka hänen terveystiedoillaan, verotiedoillaan tai osoitetiedoillaan tekee ja mitä. Ja hän voisi halutessaan kieltää sen.

"Toinen asia on se, että lain täytyy kieltää valtiota pyytämästä sellaista tietoa, joka sillä jo on."

Ideana on pakottaa valtio rakentamaan niin tehokas tiedonsiirto, että jos esimerkiksi terveyskeskuksella on Kelan tarvitsemat tiedot, ne hankitaan terveyskeskukselta eikä Kelassa asioivalta ihmiseltä.

Niin, mitenkähän on. Tietoväylä tuotiin jo Virosta. Tuodaankohan seuraavaksi laitkin?

Toomas Hendrik Ilves

Too­mas Hend­rik Il­ves on Vi­ron nel­jäs pre­si­dent­ti. Hän aloit­ti toi­sen kau­ten­sa vuon­na 2011.
Il­ves syn­tyi Ruot­sis­sa vi­ro­lai­sil­le van­hem­mil­le vuon­na 1953. Per­he muut­ti Yh­dys­val­toi­hin, jos­sa Il­ves viet­ti val­ta­osan nuo­ruu­des­taan. Vi­ros­sa hän kä­vi en­sim­mäis­tä ker­taa 1984.
Kou­lu­tuk­sel­taan Il­ves on psy­ko­lo­gi mut­ta kut­suu it­seään kog­ni­tio­tie­tei­li­jäk­si.
Il­ves on koon­nut elä­mä­ker­ral­li­sen kir­jan Omal­la ää­nel­lä (W­SOY 2011) yh­des­sä avus­ta­jan­sa Ii­vi An­na Mas­son kans­sa.

Original article on the Helsingin Sanomat webpage.